Tänä vuonna juhlitaan Juvan historian merkittävää vaikuttajaa ja suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurihistorian uudistajaa
Carl Axel “Kuarle” Gottlund (1796–1875) on suomalaisen kirjallisuuden sekä kulttuurihistorian keskeisiä vaikuttajia. Suomalaisen kulttuurin uudistaja C.A. Gottlundin syntymästä tulee 230 vuotta 24.2.2026. Gottlund on myös Juvan historian merkkimies ja yksi vanhan Juvan emäpitäjän merkittävimmistä historiallisista henkilöistä. Hänen elämäntyönsä ulottuu kansanrunouden keruusta kielen kehittämiseen ja Keski-Skandinavian suomalaismetsien kulttuuriperinnön tallentamiseen.
Opiskellessaan Turun yliopistossa Gottlund innostui romantiikan hengessä kansanrunoudesta. Hän keräsi Juvalla ja sen lähiseuduilla runoja niin laajasti, että myöhemmät kerääjät ohittivat pitäjän lähes kokonaan. Gottlund esitti myös varhaisen ajatuksen kansalliseepoksen kokoamisesta — idean, jonka Elias Lönnrot myöhemmin toteutti Kalevalana.
1800-luvun alussa suomen kieli haki muotoaan. Gottlund kannatti intohimoisesti itämurteisiin, erityisesti savon murteeseen, pohjautuvaa kirjakieltä. Vaikka hänen oma suomen taitonsa kehittyi vasta Juvalla, loi hän lukuisia uudissanoja, joista monet ovat edelleen käytössä: huutokauppa, kansalainen, opisto, kirjasto, papisto, puistikko, rahasto. Osa hänen ehdotuksistaan jäi historiaan, kuten erkaus (poikkeus) ja oppiva (opiskelija).
Gottlundin matkat Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin vuosina 1817 ja 1821–22 toivat arvokasta tietoa 1500–1600-luvuilla alueelle muuttaneiden savolaisten elämästä. Hänen maineensa “metsäsuomalaisten apostolina” elää edelleen, ja metsäsuomalaisten jälkeläiset ovat pystyttäneet hänelle muistokiven Juvan kirkkopuistoon.
Matkoillaan Gottlund piti tarkkaa päiväkirjaa, johon hän tallensi havaintojensa lisäksi myös henkilökohtaisia seikkailujaan omatekoisella salakirjoituksella. Hänen kielensä oli murrepohjaista, elävää ja täynnä omaperäisiä ratkaisuja ja hänen käsikirjoituksensa ovat säilyneet jälkipolville. Juvalla Gottlund laulatti ja haastatteli pitäjän väkeä pappilan tuvassa, nykyisessä Gottlundin tuvassa Jukajärven rannalla. Pappila oli luonteva kohtaamispaikka, jonne väki kokoontui pyhää vasten eri puolilta pitäjää. Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys on kunnioittanut tätä perintöä pystyttämällä runonlaulajien muistokiven tuvan eteen Kalevalan juhlavuonna 1985.
Juvalla vaalitaan Gottlundin kulttuuriperintöä monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Tulevana kesänä Partalan museoalueellakin juhlistetaan Gottlundin juhlavuotta Gottlundista kertovalla näyttelyllä. Kansatieteilijä Kirsi Vertainen valmistelee kesäksi museonäyttelyä Gottlundin vuosista Juvalla.
— Näyttelyssä kerromme, millainen henkilöhahmo hän oli liikkuessaan vaivattomasti kahden eri yhteiskuntaryhmän, herrasväen ja suomenkielisen ”rahvaan” parissa ja millaisen perinnön hän on jättänyt etenkin Juvalla, mutta myös valtakunnallisesti suomalaiseen kansanrunouden ja kansankulttuurin tutkimukseen, kertoo kirjasto- ja kultturikoordinaattori Johanna Kuusisto.
"Vanhoja ja nuoria, miehiä ja naisia, poikia ja piikoja, kaikkia minä laulatin" -näyttely kertoo Carl Axel Gottlundin (1796-1875) nuoruusvuosista Juvalla ja myöhemmistä vaiheista valtakunnan tasolla aina Ruotsia myöten.
Johanna Kuusisto kertoo, että Gottlundin perintöä vaalitaan Juvalla. – Järjestämme joka vuosi Gottlund runo- ja valokuvakilpailun ja kesäisin vietämme Gottlund-viikko lukuisine tapahtumineen. Kesällä Gottlundin tupa on auki vierailijoille ja luonto- ja kulttuuripolku on nimetty Gottlundin kierrokseksi. Gottlundin perintö näkyy Juvalla sekä tapahtumissa että ympärivuotisessa kulttuurityössä.
Gottlundin luova energia näkyi jo varhain, muistuttaa Gottlund -työryhmään kuuluva Nina Räsämäki. – Vain 14-vuotiaana alkoi hän toimittaa julkaisua nimeltä Jockas Posten. Kyseessä ei ollut kuitenkaan nykyistä Juvan Lehteämme vastaava ruotsinkielinen paikallislehti, vaan oman aikansa fake news. Juvan kylät olivat Kaarlelle pelikenttä, jolle hän sijoitti romanttisia tarinoita, kuvailee Räsämäki.
Nuoren Gottlundin leikittelevä ja tarinallinen ote ennakoi hänen myöhempää kirjallista ja kulttuurista intohimoaan. Gottlundin nimeä kantavan runo- ja valokuvakilpailun teema julkistetaan 19.2. klo 18 alkavassa Juvan Kulttuurigaalassa Martti Talvela -kampuksella.
Carl Axel “Kuarle” Gottlund (1796–1875)
• Gottlund syntyi Ruotsinpyhtäällä 24.2.1796. Perhe muutti Juvalle 1803, missä hänen isänsä toimi kirkkoherrana.
• Hän opiskeli Turun yliopistossa vanhoja kieliä ja luonnonoppia. Vuosina 1816-24 Gottlund opiskeli Uppsalan yliopistossa.
• Hän keräsi myös Ruotsissa suomalaista kansanperinnettä ja ajoi voimakkaasti Värmlannin metsäsuomalaisten asioita.
• Suomeen Gottlund palasi vuonna 1834 ja toimi Helsingin Yliopiston suomen kielen lehtorina 1839–75.
• Gottlund kuoli Helsingissä 20.4.1875.
Lue lisää Gottlundista Juvan Kulttuurisivuilta: www.juvankulttuurisivut.fi/carl-axel-gottlund-1796-1875/
