Eläimiä

Heponiemeä ympäröivä matalikko sulaa aikaisin keväällä ja houkuttelee jään reunalle mm. lokkeja (Laridae) ja vesilintuja. Järvellä levähtää muuttoaikaan valkoposkihanhia (Branta leucopsis), mustalintuja (Melanitta nigra), pilkkasiipiä (Melanitta fusca), uiveloita (Mergellus albellus), taveja (Anas crecca), kaakkureita (Gavia stellata) ja kuikkia (Gavia arctica). Järven tavallisimpia asukkaita ovat laulujoutsenet (Cygnus cygnus), haapanat (Mareca penelope), sinisorsat (Anas platyrhynchos), isokoskelot (Mergus merganser), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) ja kaulushaikara (Botaurus stellaris), nykyään myös harmaahaikara (Ardea cinerea) ja jalohaikara (Ardea alba). Jukajärven saarissa pesii mm. tuulihaukka (Falco tinnunculus) ja nuolihaukka (Falco subbuteo).

Jukajärven alueella 2024 tehdyssä kartoituksessa kansallisesti uhanalaisista lajeista tavattiin naurulokki (Chroicocephalus ridibundus), viherpeippo (Chloris chloris) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus). Muista lajeista Jukajärvellä havaittiin kuikka ja kulttuuriympäristöstä mm. tikli (Carduelis), kultarinta (Hippolais icterina) ja käenpiika (Jynx torquilla).

Suomen runsaslukuisin nisäkäs on metsämyyrä (Myodes glareolus). Tavallisia nisäkkäitä ovat mm. rusakko (Lepus europaeus), metsäjänis (Lepus timidus), orava (Sciurus vulgaris), kettu (Vulpes vulpes), hirvi (Alces alces) ja metsäkauris (Capreolus capreolus). Uhanalaisia nisäkäslajeja Juvalla esiintyy mm. saimaannorppa (Pusa hispida saimensis), liito-orava (Pteromys volans), hilleri (Mustela putorius) ja karhu (Ursus arctos).

Vesikasvillisuuden niittojen vuoksi on Jukajärvelle määritelty viitasammakon (Rana arvalis) ja sudenkorentojen (Odonata) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelualueet. Viitasammakon lisääntymisalue on Heponiemen päässä olevan lintutornin edustalla oleva viita. Lummelampikorennon elinympäristöt ovat Kytöniemen ja mantereen välisessä salmessa ja Mustalahden lounaisosan vesialueella.