Jukajärven esteettömän tarinapolun 6. taulu
Juvan polveileva maisema johtuu drumliiniselänteistä. Selänteet kuuluvat laajaan Pieksämäen drumliinikenttään, joka on syntynyt viime jääkauden lopulla. Mannerjäätikön virtaus alueella oli silloin hyvin voimakasta, minkä vuoksi jäätikön pohjalla kulkeutunut aines kerrostui virtaviivaisiksi selänteiksi eli drumliineiksi. Niiden suuntaus kuvastaa jäätikön liikesuuntaa.
Alueen kallioperä syntyi noin 1,9–1,8 miljardia vuotta sitten, kun alueelle kohosi mannerlaattojen törmätessä korkea vuoristo. Vuoret ovat kuluneet pois jo kauan sitten, mutta niiden juuriosat ovat vielä jäljellä. Alueen kallioperä koostuu pääosin syvällä vuoren uumenissa syntyneistä kivilajeista kuten kiillegneissistä ja granodioriitista.
Juvan keskustan drumliinit Jukajärven rannassa erottuvat hyvin korkeusmallikartalta luode-kaakkosuuntaisina selänteinä. Drumliinien korkeus vaihtelee Juvan alueella tuskin havaittavista pinnanmuodoista selänteisiin, joiden korkeus voi olla jopa 20 m. Selänteiden pituus voi olla kilometrien luokkaa.
Drumliinin jäätikön puoleisella sivulla (proksimaaliosa) on usein kallioydin. Moreeni on kerrostunut kallion taakse muodostaen pitkän selänteen (distaaliosa).
Jukajärven rantaviivan pituus on 41 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 3,0 kilometriä. Järven rannat ovat muuten alavaa maastoa, mutta Juvan kirkonkylällä oleva mäki jatkuu kaakkoon päin pitkänä drumliinimäkenä, joka erottaa Jukajärven Salajärvestä. Drumliinin luoteispäässä sijaitsee Pappilan ylämäki, jonka huippu ulottuu 140 metrin korkeuteen. Vielä korkeampi on Mustalahden rantaan viettävä Juvanmäki, jolla on korkeutta yli 145 metriä merenpinnasta. Rannat ovat pääasiassa metsämaastoa, joita jotkin pellot rikkovat. Järven pohjoisrannoille levittäytyy Juvan kirkonkylän taajama-alue.
