Juvan karjalaiset

Talvisodan päätteeksi Moskovan rauhassa 13.3.1940 luovutetut maa-alueet sisälsivät 3 kaupunkia, 2 kauppalaa, 39 maalaiskuntaa kokonaan, 21 maalaiskuntaa osittain, Salla ja Kuusamo osittain ja Petsamosta Kalastajasaarento, yhteensä noin 12 % Suomen maa-alueista. Samalla Hangon alue vuokrattiin merisotatukikohdaksi 30 vuodeksi Neuvostoliitolle. Luovutettujen alueiden asukkaat siirtyivät rajan länsipuolelle. Evakkojen asuttamiseksi eduskunta sääti pika-asutus- ja korvauslait. Jatkosota keskeytti lakien toteuttamisen, jolloin evakot palasivat takaisin kotiseudulleen.

Jatkosota Neuvostoliittoa vastaan päättyi Moskovan välirauhansopimukseen 19.9.1944 ja koko karjalainen väestö joutui siirtymään pois kotiseudultaan. Suomi luovutti 44 kuntaa kokonaan ja 19 kuntaa osittain Neuvostoliitolle. Neuvostoliitolle luovutettu Karjala oli elinvoimainen alue, jossa asui 425 300 henkeä eli 11,5 % Suomen väestöstä.

Juvalle karjalaisia tuli useimmista rajan taakse jääneistä pitäjistä, mutta eniten Rautjärveltä, sillä Juva oli rautjärveläisten pääsijoituskunta. Vuoteen 1952 mennessä Juvalle oli tullut siirtolaisiksi 1032 evakkoa evakuoiduilta alueilta. Kunnan väkilukuun tämä oli 11 % lisäys. Juvan Karjalaiset ry perustettiin vuonna 1947 ylläpitämään karjalaista kulttuuria. Tänä päivänä ylläpidetään suvun, perheenjäsenten ja tuttavien kertomuksia ja tarinoita.

Karjalaisten museo Partalan kuninkaankartanon entisessä väentuvassa on avattu 1980. Pirttiin ja kahteen kamariin on koottu Juvalle ja täältä muualle muuttaneiden karjalaisten alkuperäistä Karjalasta tuomaa esineistöä. Esineet ja kuvat taloista kertovat kodeista ja synnyinseuduista.

Kirkkopihassa on 1963 Kusti Liimataisen suunnittelema ja Hämeen Kiviveistämön valmistama Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.